Takaisin blogilistaukseen

27.04.2016

Kehittämisen käsikirjoitus on uusittava

Pääministeri Sipilä esitti viime viikonloppuna ajatuksen, että Suomen kilpailuetu saattaisi löytyä keskittämisen sijaan hajauttamisesta. Lausahduksesta virinnyttä aluepoliittista keskustelua on leimannut vahva kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu. Kehittämiskeskustelulle tarvitaan uusi käsikirjoitus.

Kaivetaanpa uuden käsikirjoituksen pohjaksi esiin puolenkymmentä vuotta sitten Jorma Ollilan johdolla valmisteltu maabrändiraportti. Raportti on tulevaisuuden kannalta valoisa ja raikas, suorastaan helmeilevä. Kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelusta ei näy siinä häivähdystäkään.

Perusteluosa lähtee siitä, että maailmanlaajuisen väestönkasvun ja elintason nousun myötä luonnonvarat, maaperän rikkaudet, puhdas ilma ja vesi sekä energia ovat tulleet entistä niukemmiksi ja arvokkaammiksi. Luonnonvarat ja niiden kestävä käyttö ovat nousemassa uudella tavalla Suomen vahvuudeksi ja suunnattomaksi mahdollisuudeksi.

Huomionarvoista on, että maamme luonnonvarat, metsät ja mineraalit sijaitsevat maaseutualueilla. Valtaosa maamme kotitalouksissa ja yrityksissä käytettävästä energiasta tuotetaan maaseudulla. Jokapäiväinen leipämme, ihmisen syötäväksi kelpaava ravinto, tuotetaan maaseudulla. Puhdas vesikin tulee maaseudulta.

Suomi on kokonaisuus, jonka jokaisen osan hyvinvointi on kytköksissä siihen, miten muut osat voivat. Itse asiassa valtaosa maamme vientiteollisuudesta on maakunnissa. Käytännössä kaikki suurteollisuuden tuotantolaitokset ovat pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Maakunnilla onkin nyt mieluinen tehtävä, iso missio, kun koko Suomen ulkoinen kuva maailmalla perustuu maaseutualueiden vahvuuksiin. Tämä on mahdollisuus, jota ei pidä hukata.

Myös EU:n linjaukset tukevat vahvasti maaseudun roolia tulevaisuuden rakentamisessa. Eurooppa 2020-strategian avulla EU:sta on määrä tehdä älykäs, kestävä ja osallistava talous. Maaseutualueet ovat keskiössä etsittäessä ratkaisuja energia- ja ilmastonmuutoskysymyksiin sekä luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen.

Johtopäätös on, että vastakkainasettelua alleviivaavan keskustelun käsikirjoitus kaipaa freesausta. Liian monet kehittämisseminaarit on tapana aloittaa näyttämällä johdannoksi sikermä alaviistoon sojottavia tilastokäyriä. Ajatukset on viritetty uhkakuvien ja kurjuuden kanavalle. Tuotteena syntyy ahdistavia tulevaisuuden näkymiä.

Kun tulevaisuuden tarkastelussa painotutaan uhkakuvien maalailun sijasta onnistumisiin ja mahdollisuuksiin, keskustelu virittyy myönteiseen kierteeseen. Tämä asenne valjastaa myönteiset voimat ja tuo mukanaan iloa, huumoria ja innostusta. Tulevaisuus tuntuukin yhtäkkiä mielekkäältä eikä ahdistavalta.

Onnistumisten kierteessä osataan yhdistellä kaupunkien ja maaseudun asioita, jotka aikaisemmin ovat eläneet omaa elämäänsä, erillään toisistaan. Innovaatiot syntyvät usein juuri yhdistelemällä sinänsä toisiinsa kuulumattomia elementtejä uudeksi kokonaisuudeksi.

Suomi ja koko Eurooppa urbanisoituu maaseudun eväillä älykkäästi, kestävästi ja osallistavasti.

Pentti.Hyttinen@penten.fi

Contact Us

We're not around right now. But you can send us an email and we'll get back to you, asap.