Älykäs erikoistuminen: lisää arponautteja ja nanokomppeja

Pohjois-Karjalan aluetalous pyörii merkittävältä osin tuotannollisen ja alihankintatyyppisen perusteollisuuden varassa. Hyvä että pyörii. Maakunnassamme on myös paljon ainutlaatuisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka jäävät turhan usein hyödyntämättä.

Maakunnan kehittämisen ohjenuora Pokat-ohjelma linjaa, että meidän on määrä kehittyä EU:n oppeja noudattaen älykkäästi, kestävästi ja osallistavasti.

Linjausten konkretisoimiseksi maakuntaohjelmassa on puntaroitu omia vahvuuksiamme ja kilpailuetuja, joihin nojaten on laadittu niin sanottu älykkään erikoistumisen strategia.

Älykäs erikoistuminen kirkastaa kolme asiaa, joilla Pohjois-Karjala erottuu muista alueista. Millä voimme houkutella osaajia ja rahoitusta? Mihin osaamiseen liittyen voimme rakentaa valikoituja, syvällisiä ja pitkäkestoisia kumppanuuksia?  

Ensimmäinen valinta on meille itsestäänselvyys, hallitusohjelmassakin paljon puhuttu metsäbiotalous. Viime kuukausien investointiuutiset tältä rintamalta osoittavat, että nyt on todellakin koittanut luonnonvarojen uusi aika.

Biotalouden uutta yrittäjyyttä meillä edustaa muiden muassa Arbonaut, joka kehittää maailman johtavia paikkatietoratkaisuja luonnonvarojen ja maaston kartoitukseen. Odotukset tämän tyyppisistä uusista avauksista ovat nyt korkealla valtakunnallisessa Innovatiiviset kaupungit -ohjelmassa, jonka vetovastuu on Joensuulla.

Toinen yhtä ilmeinen älykkään erikoistumisen valinta on sijainnistamme johtuen Venäjä, joka viime aikojen epävarmuustekijöistä huolimatta on edelleen vahva valttikorttimme.

Rajan takaista potentiaalia on raikkaalla tavalla hyödyntänyt esimerkiksi tietotekniikka-alan kasvuyritys Arcusys, joka on avannut koodinvääntäjilleen konttorit Joensuun pääpaikan lisäksi viidellä muulla paikkakunnalla, eksoottisimpina Petroskoi ja Boston.

Kolmas erikoistumisen valinta on teknologia ja materiaalit. Se sisältää metalli- ja muovituotteet sekä optiikan ja informaatioteknologian. Tähän joukkoon, joka on ehkä jäänyt Perloksen alasajon aiheuttamien kolhujen vuoksi vähemmälle huomiolle, kuuluu useita vahvoja kasvuyrityksiä, kuten Medisize ja Nanocomp.

Menestyvän innovaatiotoiminnan kannalta ratkaiseva kysymys on, millä tavoin pystymme siirtämään koulutus- ja tutkimuslaitoksissamme asuvan osaamisen yritystoiminnaksi ja työpaikoiksi.

Uutena keinona tähän työhön on Joensuun seudulle rakennettu erityinen innovaatiojohtajan pesti, johon valittiin Tiedepuiston varatoimitusjohtaja Aki Gröhn. Hänen tehtävänään on auttaa yrityksiä hyödyntämään entistä paremmin alueen palveluja sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden mahdollisuuksia.

Kärkialojen osaaminen on paketoitava selkeäksi ja myyväksi kokonaisuudeksi, jonka hahmotettuaan yritykset haluavat sijoittua tänne. Tiedepuiston ohella keskeiset käytännön tekijätahot ovat seudulliset elinkeinoyhtiöt Pikes, Josek ja Keti. Tuoreen tutkimuksen mukaan ne ovat erinomaisia elinkeinopolitiikan työvälineitä.

Hyvät liikeideat ovat usein arkisia ja käytännönläheisiä. Tiedepuiston Yrityshautomon kilpailussa ykkösenä viime vuonna palkittiin – peräti 240 ehdotuksen joukosta – kenkäpari, joka parantaa sähköpylvääseen kiipeämisen turvallisuutta.

Rolling Stones -yhtyeen hittibiisin mukaan nimetyssä Start Me Up -kilpailussa etsitään paitsi hyviä ideoita, myös ihmisiä, jotka haluavat laittaa kivet pyörimään ja kasvattaa ideat täyteen loistoonsa. 

Kenkäidea toi esittäjälleen välittömänä palkintona 15 000 euroa. Kuinkahan paljon idea poikiikaan tuloja ja työpaikkoja, kun tuotanto pääsee täyteen vauhtiin? 

Kannattaa siis kaivella pääkopassa muhivia yritysideoita ja saattaa ne päivänvaloon. Porukalla pohtien sekä verkostoja ja tukijärjestelmiä hyödyntäen hyville ideoille löytyy aina rahoitusta ja osaavia tekijöitä.

Epäonnistuminen ei ole häpeä, mutta yrittämättä jättäminen on.